Pitkästä aikaa koru, jolla on merkitystä. Melkeen jokaisella helmellä ja kiepautuksella on sanoma. Rannekoru tulee ystävälle, jota elämä on viime aikoina potkinut päähän, lytännyt ja peruuttanut vielä varmistukseksi pariin kertaan päällekin.

Korun keskellä oleva kirsikanpunainen makeanvedenhelmi on ystävä itse. Kaunis, tärkeä ja kaiken keskipiste. Ympärillä olevat vaaleanpunaiset ruusukvartsisydämet ovat hänen lapsiaan. Valostuttavat, ilostuttavat, antavat voimaa ja rakkautta mustan ja synkän keskellä. Mustat onyxit on niitä elämän vaikeuksia. Niistäkin mennään joko läpi tai sitten kierteellä yli. Mutta ohitetaan ne kuitenkin. Hopea kuvastaa ystäväni valoisaa luonnetta. Kaiken keskellä hän jaksaa loistaa ja valoisa ja elämänmyönteinen luonne (=hopea) yhdistää osat toisiinsa. Valoisaa hopeaa laitoin sen takia myös mv-helmen ympärille. Lukko on balinhopeaa, siinäkin on elämän kierrettä mukana. Lukosta roikkuu vielä yksi sydän, hopeinen ja patinoitu. Sen merkityksen ystävä varmaan tietää itse.

423173.jpg

Toivon, että tämä koru omalta osaltaan antaa pienenpienen piristyksen.