Alkuviikon korukutsut aiheuttivat tutun korukrapulan. Ei tullut yllätyksenä, sillä ennen kutsuja ajatukset ja tekemiset pyörivät niin korujen ympärillä, että kun kutsut on ohi, helmirasioiden avaaminen ei käy mielessäkään muutamaan päivään. Onhan se aika kulunut mukavasti elokuvia katsellen, lukien, siivoten, kotia järjestäen ja ystävien ja perheen kanssa. Mietiskelin tässä, että pitäisikö minun laittaa sivuilleni kukkamultien vaihto-ohjeet, sillä yksi yleinen hakusana, millä sivuilleni on tultu on käsitellyt kyseistä aihetta. =D Kukkamullat on nyt vaihdettu ja hommasin jopa uudet hienot punotut suojaruukutkin olohuoneeseen. Tuli kuulkaa komeat, vaikka itse sanonkin.
Muutaman tilausjonossa olleen koru kuitenkin tein. Aloitin niissäkin helpommista, sellaisissa, joissa hommat on valmiiksi selvinä eikä tarvi ajatella, eikä suunnitella mitään. Tämä ensimmäinen on tehty enkelirannekorun kaveriksi, tosin enkelirannekorukin tehtiin ilman enkeliä, joten tässäkään ei enkeliä ole.
Helmet pronssin ja topaasin sävyisiä lasihelmiä, metalliosat hopeaa.
Seuraavaksi Sinisimpukasta poikinut yksinkertaisettu versio, tällä kertaa nauha on nahkaa.
Rannekoru, Mansikkasuklaata, on tehty Swarovskin helmiäispintaisista helmistä (ruskea ja vaaleanpunainen) ja kaksoiskartiokristalleista (light rose satin). Mukana muutama balin hopeahelmi, väleissä roosagalvanoidut delicat, lukko hopeaa. Kuva on kummallisen värinen, mutta en ehtinyt ottamaan uuttakaan.
Viimeisenä ei tilaustyö, vaan harjoitus ja esimerkki siitä, kun joskus idea on huomattavasti parempi kuin se, mikä toteutuu. Keväinen lehti oli ajatuksena, mutta lopputulos näyttää mun likaisessa mielikuvituksessa ripsipiirakalta. Materiaalit hopea, aventuriinit ja hopeagalvanoidut delicat. Jos tässä johonkin voi olla tyytyväinen, niin mielestäni hopea on kiertynyt ihan kauniisti. Se näyttääkö tämä lehdeltä vai piirakalta on toinen juttu. Huoh. Aina ei voi onnistua. Just kun Papen sivuilla pääsimme nauramasta tälle...
Muutaman tilausjonossa olleen koru kuitenkin tein. Aloitin niissäkin helpommista, sellaisissa, joissa hommat on valmiiksi selvinä eikä tarvi ajatella, eikä suunnitella mitään. Tämä ensimmäinen on tehty enkelirannekorun kaveriksi, tosin enkelirannekorukin tehtiin ilman enkeliä, joten tässäkään ei enkeliä ole.
Helmet pronssin ja topaasin sävyisiä lasihelmiä, metalliosat hopeaa.
Seuraavaksi Sinisimpukasta poikinut yksinkertaisettu versio, tällä kertaa nauha on nahkaa.
Rannekoru, Mansikkasuklaata, on tehty Swarovskin helmiäispintaisista helmistä (ruskea ja vaaleanpunainen) ja kaksoiskartiokristalleista (light rose satin). Mukana muutama balin hopeahelmi, väleissä roosagalvanoidut delicat, lukko hopeaa. Kuva on kummallisen värinen, mutta en ehtinyt ottamaan uuttakaan.
Viimeisenä ei tilaustyö, vaan harjoitus ja esimerkki siitä, kun joskus idea on huomattavasti parempi kuin se, mikä toteutuu. Keväinen lehti oli ajatuksena, mutta lopputulos näyttää mun likaisessa mielikuvituksessa ripsipiirakalta. Materiaalit hopea, aventuriinit ja hopeagalvanoidut delicat. Jos tässä johonkin voi olla tyytyväinen, niin mielestäni hopea on kiertynyt ihan kauniisti. Se näyttääkö tämä lehdeltä vai piirakalta on toinen juttu. Huoh. Aina ei voi onnistua. Just kun Papen sivuilla pääsimme nauramasta tälle...
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.