Helmitautini pahenee, sillä nyt jopa tietyt vihreät sävyt miellyttävät. Kehityskaari on edennyt siihen pisteeseen, ettei vihreä korun tekeminen ole vastenmielistä ja se ei minusta näytä VIHREÄLLE! Vihreän korun tekeminen onnistuu, mutta käyttäminen ei. Siksi tämä minusta kaunis oliivin vihreistä, ruskeista ja kuparista tehty makeanvedenhelmirannekoru menee joutuu myyntiin. Kolme iltaa olen sulatellut korua, mutta ei, se ei vaan ranteeseeni istu, vaikka kuinka yritän.

Bruuno
895341.jpg

Korujen tekeminen ja kuvaaminen on koukuttavaa. Nytkin mulla oli mielessä täydellinen tausta tälle korulle hailakan vihreine saniaisineen, mutta eihän mulla sellaista ollut. Joku raja tässäkin hommassa, vaikka mielessä kyllä kävi, että nyt lähden heti hommaamaan sellaista.

Hupsis. Laitoin vahingossa tehstin kursiiviin, ja nyt se ei suostu enää suoraan.

Blogin kadonnut syyskuu löytyi onneksi blogin uudelleen julkaisun myötä. Hikeä meinasi pukata...